Kirjasto

Tähän laatikkoonkootaan vanhusten viriketoimintaan ja ryhmätoiminnan järjestämiseen liittyviä raportteja, tutkimuksia, oppaita, opinnäytteitä, selvityksiä ja artikkeleita.

Vasemmalta löydät sähköisenä luettavissa olevaa kirjallisuutta kansikuvineen ja lyhyine esittelyineen.

Painettuja kirjoja kansi.

  • Aavaluoma, Sanna ja Kyrölä, Ulla -Maija (2003):Tornadon kohtaaminen. Toiminnallisista menetelmistä apua dementoituville ja heidän läheisilleen. Juvenes Print, Tampere.
  • Aavaluoma, Sanna & Tammelin, Tarja (2013): Jotta minua ei unohdettaisi -Tarinoita elämästäni niille, jotka minua tulevat hoitamaan 1. painos Helsingin Alzheimer-yhdistys 2012, 2 – painos 2013 Suomen Psykologinen Insituutti.
  • Airila, Airi(2002): Vanhusten viriketoiminnan perusteet – opas vanhustyöntekijöille. Kuntokallio. Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskus.kansi.
  • Alaranta, Maaret (toim.); Seppälä, Kitty & Koskue, Virpi: Murtumatta mukana – Lujuutta liikkumalla. Opas ikääntyvien vertaisliikunnanohjaamiseen 2009. Eläkeliitto ry.
  • Andreev T & co. (2002): Toiminnalliset taideryhmät dementoituneiden kuntouttavassa hoidossa. Projektiraportti. Elämänlaatua dementoituneille ry. Kuopion Liikekirjapaino Oy.
  • Andreev, Taina & Eloniemi-Sulkava, Ulla (2002): Toiminnalliset taideryhmät kuntouttavassa hoidossa. Opas dementoituneiden hoitajille. Avainsäätiön opas ja DVDElämänlaatua dementoituneille ry. Kuopion Liikekirjapaino Oy.
  • Avainsäätiön opas ja DVD: Arjen käytäntöjä – ikäihmiset. Malleja ja ideoita, jotka tukevat vuorovaikutusta sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on puheen tai ymmärtämisen haasteita.
  • Bardy, M;Haapalainen, R; Isotalo M & Korhonen P (toim.2007): Taide keskellä elämää. Helsinki: Like. Sisältää mm. Hyyppä M: Elinvoimaa kulttuurista. Sivut 155-159.
  • Buure, Minna; Heikkilä, Marjukka, & Paakki, Markku (2014): Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom.
  • Eläkeliiton Lujuutta luustoon liikunnasta -opas antaa ikääntyville vinkkejä siitä, miten luuston haurastumista ja murtumia voidaan helpoin kotikonstein ehkäistä.
  • Eläkeliiton Murtumatta mukana – vertaisohjaajan opas. Käytännön vinkkejä liikunnanohjaamiseen, luustoterveyden edistämiseen ja murtumien ehkäisyyn. Kuvitettuja liikuntaohjeita kansi.ryhmään, taukoliikuntaan ja kotiin.
  • Eläkeliitto ry/Tarinatupa (2004):Tarinaa tupaan. Virikkeitä Tarinatupa -ryhmien ohjaajille. Loimaan Kirjapaino Oy. Sekä (2006) hankkeen loppuraportti Tarinatupa – Samtalskafé, muistelemisesta voimavaroja itsenäiseen selviytymiseen. Raportti nro 5.
  • Haapalainen, Arttu (2020): 100 minuuttia taidetta -toimintamalli. Taiteen edistämiskeskus.
  • Hartikainen, Anne & Lehkonen, Riikka (1997):Minun elämäni -kansio.Alzheimer-keskusliiton julkaisusarja. Raportteja1/1997
  • Heimonen,100 minuuttia kirjankansi. Sirkkaliisa & Voutilainen, Päivi (2004):Dementoituvan ihmisen kuntoutuksen lupaus. Vammalan Kirjapaino Oy.
  • Heimonen, Sirkkaliisa & Voutilainen, Päivi (toim. 1998): Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä. Tammer-Paino Oy. Tampere.
  • Hohenthal-Antin, Leonie (2006): Kutkuttavaa taidetta. Taidetoiminta seniori- ja vanhustyössä. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Houni, Pia; Turpeinen, Isto & Vuolasto, Johanna (2020): TAIDETTA! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus. Kirjassa on tietosisällön lisäksi käytännön vinkkejä taide- ja kulttuuritoiminnasta sosiaali- ja kansi.terveydenhuollossa.
  • Huhtala,Jarkko & Klemetti-Falenius Anna-Leena: Elämäni paloja – ohjaajan materiaali senioriryhmille. Kierreselkäinen monipuolisia tehtäviä ja harjoituksia sisältävä aineisto elämänkaaren rikkauden pohdintaan virikkeiden, toiminnan ja keskustelun avulla sopii esim. kerhoille, korttelikerhoille ja palvelutaloihin.
  • Kallio, Tarja (2003):Kalkatuskapsäkki. Lahden lähimmäispalvelu. Aktivoivaa ryhmänohjausmateriaalia.kansi.
  • Kallio, T. (2002): Turinavakka: ryhmänohjaajan käsikirja. Lahden lähimmäispalvelu. Aktivoivaa ryhmänohjausmateriaalia.
  • Kallio, T. (2003): Porinakontti: ryhmänohjaajan käsikirja. Lahden lähimmäispalvelu. Aktivoivaa ryhmänohjausmateriaalia.
  • Kametani, Yuko;Korppinen, Anne & Korhonen, Anna-Reetta (toim.): Vertaisryhmätoiminnan opas maahanmuuttajatyöhön. Suomen pakolaisapu ry. (selkokielellä)
  • Kangas, Minnakansi.& Meriläinen, Maaret(2011): Nyt on huivi tuuletettu! – Kuntouttavan ryhmätoiminnan järjestäminen yksinasuville muistisairaille ihmisille. Oulun seudun muistiyhdistys. Kirjassa on tietoamuistiryhmien perustamisesta, käytännön toteutuksesta ja runsaasti valmiita toimintatuokio-ohjeita. Kirja on tarkoitettu lähinnä ammattilaisille ja vapaaehtoisille, mutta siitä voi saada ideoita myös kotona tehtävään kuntoutukseen.
  • Karjalainen, Anna-Liisa (2019): Luovan toiminnan työtavat. Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. Kokoomateos musiikkiin, kuvalliseen ilmaisuun, kirjoittamiseen, liikkeeseen ja kansi.draamaan perustuvista työtavoista. Tavoitteena on kannustaa käyttämään luovan toiminnan työtapoja sosiaali- ja terveysalalla kaikenikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Vankan teoreettisen ja käytännöllisen perustiedon lisäksi kirjan useat harjoitukset auttavat lukijaa soveltamaan työtapoja mitä moninaisimmissa yhteyksissä.
  • Karvinen, Elina & Oikarinen, Ulla (2001): Liikunnasta voimaa kodin arkeen – opas ikäihmisen omaishoitajalle. Kuntokallio. Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskus.
  • Kaskiharju, Eija; Oesch-Börman, Christine; Hulmi, Heli & Heimonen, Sirkkaliisa (2014): Elämysmatkoja arjen yläpuolelle. kansi.Matalan kynnyksen toiminnan mahdollisuuksia ja taidelähtöisiä menetelmiä omaishoitajien ryhmätoiminnassa. Ikäinstituutti.Kirjasta on myös pdf.
  • Keränen, Virpi (2002): Sydänten kosketus – elämykselliset iltapäivät kunnallisissa vanhainkodeissa. Opinnäyte ohjaustoiminnan koulutusohjelmassa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Työn säilytyspaikka Wetterhoff, Hämeenlinna.
  • Kiviniemi, Koivuranta, Ulmanen & Yläinen (2008):Työkalupakki ryhmien ohjaamiseen. Linkkiprojekti, Sopimusvuori ry.
  • Koivula, Kirsti (1999): Kimmokkeita kevättalveen. Ohjaajan kirja. Tammer-Paino Oy, Tampere.
  • Koivula Kirsti (1999): Räiskettä ryhmään. Ohjaajan kirja. Forssan Kirjapaino Oy, Forssa. kansi.
  • Koivula Kirsti (2000): Säpinää syksyyn. Ohjaajan kirja. Tammer-Paino Oy, Tampere.
  • Koivula, Kirsti (2002):Myötätuulta tupaan. Programmes KK & Co.
  • Koivula Kirsti (2005): Konkkaronkka koolla. Ohjaajan virikekirja. Tammer-Paino Oy, Tampere.
  • Koivula, Kirsti & Irjala, Pia (2006): Kirjekyyhkystä kännykkään. Ohjaajan viestintäaiheinen virikekirja.
  • Koivula, Kirsti (2006): Taattu takatasku tehtäviä ja tietokilpaa ohjaajan avuksi
  • Koivula Kirsti (2007): Läsnäolon lämmössä – erityisryhmän ohjaajan virikekirja. Programmes KK & Co. Lämminhenkisiä, valoisia, hellyttäviä, aisteja hiveleviä virikkeitä, hyvänolon hetkiä, helppoja tietokilpailuja, pientä päänvaivaa, rattoisaa rupattelua. Ohjaajan kirja kehitysvamma- ja dementiatyöhön sekä kaikkien erityisryhmien käyttöön. Soveltuu myös omaishoitajille ja sairaaloiden henkilökunnalle pienten virikehetkien luomiseksi.
  • Koivula, Kirsti (2007): Sylillinen sytykkeitä. Programmes KK & Co. Kesä-, luonto- ja leiripainotteinen ohjaajan kirja. Kesämietteitä, luontoaiheita, kepeitä kysymyksiä, knoppeja, vuorovaikutus-, hupi- ja liikuntaleikkejä, iltaohjelmaa, kopiovalmiita rastireittejä – sytykkeitä kaikenlaisiin kesäihmisten kokoontumisiin.
  • Koivula, Kirst (2010): Pirtin puolelle – ikäihmisten virikekirja. Programmes KK & Co.Ohjelmaa kaiken kuntoisille: virkeille eläkekerholaisille, vanhainkotien ja palvelutalojen asukaskokoontumisiin, päiväkeskusten toimintatuokioihin, kuntoutusryhmiin.
  • Koivula, Kirsti (2013): Arvon ansaitsette – ikäihmisten ohjaajan virikekirja. Programmes KK & Co.
  • Koivula, Kirsti (2013):. Iltamme iloksi– ikinuorten virikekirja. Programmes KK & Co.
  • Koivula, Kirsti (2013): Värikkäitä virikkeitä. Ohjajan käsikirja. Programmes KK & Co. Asiapitoisia teemallisia virikehetkiä väreistä, kukista, vedestä ja arvoista;tietokisoja, pikavisoja, veikkailuja, ryhmätehtäviä sekä leikkejä tutustuen, istuen, liikkuen sisällä, pihalla, rannalla, myös tarinointia, mietteitä ja rastiretki Suomeen.
  • Kotkajuuri, Marjukka (2019): Rikkaampi, rakkaampi arki – kansi.hoitajan kirja elämänmakuiseen ja toiminnalliseen arkeen. Ukinkontti. Kirja on suunnattu hoivakodeissa asuvien ikäihmisten hoitajille. Kirja rohkaisee hoitajia virkistystoiminnan ohjaamisessa. Kirja sisältää tietoa, ideoita ja toimintaesimerkkejä harraste- ja virkistystoiminnan eri osa-alueista: liikunta, musiikki, käsillä tekeminen, muistelu, kielelliset ja kognitiiviset taidot sekä hengellinen osa-alue. A4-kokoinen, wiresidottu, 204 sivua.
  • Lahden Lähimmäispalvelu Tunteiden paloa ja iloista mieltä (2004): Opas ikääntyneiden ryhmätoiminnan ohjaamiseen. Opas sisältää innostavia vinkkejä ja kannustaa sekä vapaaehtoistyöntekijöitä, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ikäihmisten parissa tehtävään ryhmätoimintaan.
  • Kansallisteatterin näyttelijä Lehtonen, Jussi (2015): Elämäntunto – näyttelijä kohtaa hoitolaitosyleisön. Väitöskirja Teatterikorkeakoulussa.
  • Leskinen, Eija (2010):Ryhmä toimimaan! Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön. PS-kustannus.
  • Levo. Tarja (2015): Tehdään yhdessä – luontoaiheinen ryhmätoiminta. Eläkeliito ry. TunneMieli-projekti (2012-2016).
  • Lilja, Riina; Lillandt, Jennie;Rannikko, Altti & Numminen, Ava: Sävel soikoon − Musiikista iloa vapaaehtoistoimintaan. Opas + cd musiikin hyödyntämiseen vapaaehtois- ja ryhmätoiminnassa. Eläkeliitto ry. 78 sivua.
  • Mäki, Outi & Stenberg, Marjo (1998): Meidän kodin muisteluhetki. Periaatteita ja ideoita.Tehokopiointi, Tampere.
  • Nikkilä, Kalervo (2003):Puutarhaterapiaopas. Puutarhaterapia – opastusta ja työvälineitä puutarhanhoidon ja terapian toteuttamiselle ihmisen parhaaksi. Kehitys Oy:n kirjapaino, Pori.
  • (2004): Tunteiden paloa jailoista mieltä. Opas ikääntyneiden ryhmätoiminnan ohjaamiseen. Lahden lähimmäispalvelu.
  • Pitkälä, Kaisu;P Routasalo P& Blomqvist L(toim. 2004): Ikääntyneiden yksinäisyys. Taide- ja virikeryhmät psykososiaalisena kuntoutuksena. Helsinki. Vanhustyön keskusliitto. Sisältää mm.Blomqvist L: Taide-elämysten merkitys terveydelle (sivut23-30). Raportin mukaan yksinäisyyttä lievittävät ihmisten oman kertoman mukaan: kävelylenkit ulkona, lukeminen, musiikin kuuntelu, ristisanojen tekeminen, kasvimaan puhdistaminen, televisio ja radio, ikätovereiden kanssa kuulumisten vaihto, ikätovereiden kanssa muistelu, ruokailu yhdessä toisen henkilön kanssa sekä – raportin kirjoittajan johtopäätöksinä mainitut – mukavan odottaminen ja mielekäs tekeminen (sivut 106-107).
  • Puheloinen, Pia (2016): Muistojälkiä omaksi ja sukupolvien iloksi. Maahenki. Elämänkaarikirjoituksella täytettävä kirja.
  • Routsalo, Pirkko; Pitkälä, Kaisu & Karvinen, Elina (toim. 2004): Ryhmäliikuntakeskustelut psykososiaalisena kuntoutuksena. Raportti 7. Vanhustyön keskusliitto.
  • Salminen, Ulla & Karvinen, Elina (toim. 2001): Liikunnasta voimaa kodin arkeen – opas ikäihmisten omaishoitajille. Kuntokallio/Ikäinstituutti. Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskus.
  • Salovuori, Tuomo (2014): Luonto kuntoutumisen tukena. Mediapinta.
  • Semi, Taina & Eloniemi-Sulkava, Ulla (toim. 1999): Taiteet dementoituneiden ihmisten elämänlaadun parantajina. Elämänlaatua dementoituneille ry. Kuopion Liikekirjapaino Oy.
  • Semi, Taina (2004): Ihmetekoja kaapista löytyvillä aineksilla. Ilmaisullinen kuntoutusmenetelmä dementiatyössä. Erikoispaino Oy.
  • Semi, Taina (2015): Mieleen tatuoitu minuus. Ihmislähtöinen elämäntapa muistityössä. T&J Semi Oy.
  • Semi, Taina (2021): Eläköön luova hoiva muistityössä. T & J Semi Oy/ GeroArtist. Kirja on tehty muistityön, kulttuuri- ja taidealan ammattilaisille, Sote-alan opettajille ja opiskelijoille, läheisille, vapaaehtoisille ja päättäjille muistisairaan ihmisen merkityksellisen elämän tueksi.
  • Siltainsuu, Heini; Mattila, Tiina & Yrtti, Antti (2014): TunneMusiikki – opas musiikin käyttöön estettömässä vapaaehtoistoiminnassa. Opas sisältää kaksi CD:tä. Eläkeliitto.
  • Sulkava, Raimo; Riihelä, Pertti & Ryynänen, Olli-Pekka (2003):Atsalea -juttuja muistamattomuudesta ja vanhenemisesta. WS Bookwell, Juva. Vitsikirjojakansi.
  • Taivainen, Anu & Malmivirta, Helena (2012): Hymykuopat- taiteesta ja kulttuurista voimaa ja hyvinvointia. Salon kaupunki ESR.
  • Vienamo, Esa (toim. 2016): Taide, kulttuuri, hyvinvointi – Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.Etelä-Pohjanmaan liitto. Esitellään tiiviisti 12 pohjalaista mallia.
  • Viramo Petteri (1998): Vanhakin vertyy – päiväkuntoutuksen ja viriketoiminnan vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn. Vireyttä vuosiin 7/1998. Vanhustyön Keskusliitto.

Linkkejä netissä oleviin kirjoihin ja opinnäytteisiin

Aalto-Munne, Tiina (2015): Vireryhmä osallisuuden edistäjänä. Seniorit yhteiskehittäjinä. Opinnäytetyö sosionomin tutkinnossa. KYAMK.

Aaltonen, Timo (2001): Voimaa ilosta –projekti 1999 – 2001.Esiintyvät Taiteilijat ry – Esiintyjäpankki ja Hämeen taidetoimikunta. Taustalla Terveyttä kulttuurista – Arts in Hospital -projektin tavoite ”tuottaa laitoksissa oleville henkilöille taidenautintoja” sekä ”että laitoksissa otettaisiin huomioon fyysisten ja psyykkisten tarpeiden lisäksi myös kulttuuriset tarpeet sekä kehitettäisiin laitosympäristöjä esteettisemmiksi”.

Ahokas, Anniina (2013): Sanervakodin asukkaiden kokemuksia ja toiveita viriketoiminnasta. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Airila, Airi (2000): Viriketoiminnan vaikutus vaikeasti dementoituneen käytösoireisiin. Oraita 3/2000. Ikäinstituutti.

Ansamaa, Mari & Kumento, Pinja (2021): Aktiivista arkea – viriketoimintakalenteri palveluasumiseen. Opinnäyte Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosionomi (AMK) – diakoni -tutkinnossa.

Anttila, Johanna (2016): PAPPILAN HÄTÄVARA. Virikemateriaalia Inarin seurakunnan vanhusryhmiin. Opinnäytetyö sosionomi-diakonin koulutuksessa Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Anttoora, Maaria; Hyvölä, Iida & Sireni, Jenni (2017): kansi.Matkalla halki kirkkovuoden – materiaalipaketti diakonisen vanhustyön ryhmätoimintaan. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulun diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa. Helsinki. Materiaalipaketti 148 sivua (kansikuva >)

Björkstedt, Päivi & Kautto, Tuija (2010): Virikkeellistä päivätoimintaa ikäihmisille Koivulassa. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelmassa Sosionomi-koulutuksessa (AMK).

Brand, Sari;Holmi Markku &Kuikka Anu (2013):Avain osallisuuteen. Menetelmiä ikääntyneiden ryhmätoimintaan – osa 1. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. Kirjasta on myös pdf.

kansi.Brand, Sari; Holmi Markku &Kuikka Anu (2014): Avain osallisuuteen. Menetelmiä ikääntyneiden ryhmätoimintaan – osa 2. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. Kirjasta on myös pdf.

Burtsov, Heidi & Ruokolainen, Taru (2019): Mielen hyvinvoinnin ylläpitäminen – toiminnalliset työpajat Yhteisötalo Sataman kävijöille. Opinnäytetyö Karelia-Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa.

Eskelinen, Mira & Happonen, Veera (2016): Kotona vai laitoksessa? Oppitunti ikääntyneen laitoshoitoon siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäyte Karelia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.kansi.

Fancourt, Daisy & Finn, Saoirse (2019): What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health evidence network (HEN) synthesis report 67. World Health Organization WHO, Europe. Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Raporttia varten tutustuttiin yli 3000 tutkimukseen eri tieteenaloilta. Taidetoiminnalla voi olla tärkeä rooli terveyden heikkenemisen ehkäisyssä, terveyden edistämisessä sekä sairauksien hoidossa koko eliniän ajan. Infoa suomeksi Taikusydämen sivustolla.

kansi.

Fried, Suvi & Haarni, Ilka (2018): Elämäntaidot esiin -toiminta, Ohjaajan opas. Ikäinstituutti. Käytännönläheisiä keinoja iäkkäiden ihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kymmenen keskeistä mielen hyvinvoinnin teemaa ja niihin liittyvät keskustelunaiheet, tehtävät ja harjoitukset. Sisältää valmiit tehtäväpohjat osallistujille sekä ryhmän pelisäännöt.

Färm Sari (2019): Sävelsirkku-äänipalvelu ikääntyneen mielenterveyden edistäjänä: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus tutkimuksista, jotka käsittelivät Sävelsirkku-äänipalvelun käyttöä ikääntyneiden palveluissa. Opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelmassa. Tutkimustuloksen mukaan Sävelsirkku äänipalvelu edistää ikääntyneen mielenterveyttä usealla osa-alueella.

Haarni, Ilka & Fried, Suvi (2017): kansi.Keskustele elämäntaidoista. Ikäinstituutti. Välineitä mielen hyvinvointia ja elämänymmärrystä koskevien keskustelujen käynnistämiseen jaajatusten vaihtoon.

Halme, Roosa & Susi, Marja: Kohtaamisia nukketeatterin keinoin. Kokemuksia vuorovaikutteisesta nukketeatterista (kokemuksia mm. hoivakoti Kotikunnaksessa; mukana henkilöitä, joilla pitkälle edennyt muistisairaus)

Hannula, Laura (2015): Ikääntyneiden toimintakykyä tukevia harjoituksia sisältävän harjoituskansion kehittäminen Validia Kuntoutus Lahdelle. Sairaanhoitajakoulutuksen opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulussa.

Heikkilä, Pia & Rönnlund-Jaakkola, Åsa (2014): ”Kun se on niin pienest kiinni” – Viriketoimintaa ikäihmisille vapaaehtoisvoimin. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto. Diakoninen sosiaalityö.

Heimo, Inari & Rautala, Taneli (2014): Kolkkaa myyrä – Ikääntyvien toimintakykyä tukeva liikuntakonsepti. Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelmassa Laurea ammattikorkeakoulussa.

Heimonen, Sirkkaliisa; Juote, Mari; Rasanen, Leena & Björkqvist, Tamara (2017): Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen. Ikäinstituutti. Oppaassa on hyödynnetty positiivisen psykologian tietoa, ratkaisukeskeistä lähestymistapaa sekä tietoisen läsnäolon ja myötätunnon teemoja. Opas antaa näkökulmia kohtaamisiin ja ohjaukseen.

Heinonen, Tarja (toim. 2014): Aktiivisesti ikääntyen Euroopassa – hyvät käytännöt ja toimintamallit.

Heiskanen, Satu; Mettovaara, Sanna & Ylikulju, Vuokko (2014): Arki virkeäksi palvelukoti Niittykukassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu. kansi.Sosiaalialan koulutusohjelma. Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdon opinnäytetyö.

Helenius, Liisa; Sassi,Pirkko & Silvennoinen, Piia (2013): Arjen tutut askeleet. Ideoita yhdessäoloon vanhusten kanssa. Laurea AMK. (rullaa sivua alaspäin)

Hirvikallio, Jutta & Hyvönen, Jonna (2012): ”Kiva säpinä, elämänmakuinen tunnelma” Sukupolvet yhdessä palvelukeskus Akuliinassa. Opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa.

Hollmén, Hannakatri (2013): Ikäihmiset taiteen kokijoina ja tekijöinä.Kuvataidelähtöistä ryhmätoimintaa vanhainkodissa. Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Hoppania, Hanna-Kaisa ja Vilkko, Anni (2020): ”Jos mä sit kerran tulen” Elämänote-ohjelman osallisuustutkimuksen tuloksia, osa 1 / 2. Tutkimusraportti. Ikäinstituutti. Elämänote-ohjelman tavoite oli tukea kotona asumista, osallisuutta ja elämänhallintaa haasteellisissa elämäntilanteissa ja tavoittaa erityisesti henkilöitä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana järjestötoiminnassa.kansi.

Houtsonen, Martina & Pyykkönen, Susanna (2003): Hoitajien kokemuksia viriketoiminnasta Osmonkallion vanhainkodissa. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan koulutuksessa (AMK).

Huhtinen-Hilén, Laura; Puustelli-Pitkänen, Anna; Strandman, Pia & Ala-Nikkola, Elina (2017): Kohti luovaa arkea. Kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Taito-työelämäkirjat.

Huhtinen-Hildén, Laura & Vilkuna, Anna-Maria(toim. 2013): Kulttuurinen vanhustyö – taide kumppanina läpi elämän. kansi.Metropolia ammattikorkeakoulu. Näkökulmia 7. 5. 2013 järjestetyn työpaja-seminaarin teemoista. Saatavana myös painettuna.

Häivälä, Elina & Jaskari, Tuulia (2010): ”Tuntuu rinnassa ja saa päässä raksuttamaan” TTAP–menetelmän vaikutukset dementoituneiden sosiaaliseen toimintakykyyn. Ylempi AMK-tutkinto Tampereen ammattikorkeakoulussa Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa/Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoito. (TTAP = Therapeutic Thematic Arts Programming)

Ihanus, Susanna (2012): Mummujen Kulttuurikuntoutus. Välittäjäorganisaation palvelumallin muodostaminen. Opinnäyte Metropolia Ammattikorkeakoulun Kulttuurituotannon koulutusohjelmassa (ylempi AMK). Kulttuurikuntoutus kohdentuu ensisijaisesti laitoshoidon ulkopuolella olevien ikäihmisten viriketoiminnan kehittämiseen.

Innala, Tiina (2010): Kuntoutus ja viriketoiminta onnistuvaa ikääntymistä tukemassa. Bikva-tutkimus Lempäälän Ehtookoto ry:n palvelukeskuksen asiakkaille. Ammattikorkeakoulututkinnon Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö. HAMK.

Iso-Kokkila, Mirva & Mitrunen, Saara (2021): Viriketoiminta ikääntyneille hoivakodissa: Virikekalenteri. Opinnäyte Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan tutkinnossa.

Jansson, Anu (2012): Psykososiaalisen ryhmätoiminnan yhteys iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittymiseen ja ystävystymiseen; tutkimus Ystäväpiiri-toiminnasta. Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella.Oppaan kansi.

Jensen, Anita (2020): Opas kulttuurihyvinvointitoiminnan arviointiin. Suomentanut ja toimittanut Taikusydän.

Järvinen, Tarja (2012): Tässä hetkessä. Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien integroiminen ikääntyneiden päiväkeskuksiin Tampereella. HUMAK, kulttuurituottaja.

Järvinen, Satu & Vastamäki, Ritva (2012): Viriketoiminta hoitokodissa. Opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelmassa.

Kallinen, Minna (2014): Ikäihmiset kulttuuria tuottamassa – lisää yhteisöllisyyttä arkeen: Kulttuurista muistoja -hankkeen vaikutuksia Etelä- Pohjanmaalla. pinnäyte Seinäjoen ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön Sosiaalialan koulutusohjelmassa.

Kalliolähde, Noora (2015): Viriketoiminta vanhusten palvelukodin asukkaiden näkökulmasta. Opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakoulussa Hoitotyön koulutusohjelmassa.

Kauppinen, Ritva & Nyholm, Nanna (2018): Omaisyhteistyön kehittäminen muistiyksikkö Aurinkokartanossa. Opinnäytetyö KARELIA-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa.

Kekkonen, Jenni (2021): Lääkkeettömät menetelmät muistisairaan käytösoireiden hoidossa osana tehostetun palveluasumisen hoitokulttuuria. Opinnäyte Metropolia Ammattikorkeakoulun vanhustyön ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa geronomin koulutusohjelmassa. Asiaa liikunnasta, muistelusta, aistiaktivaatiosta, käsitöistä, eläimistä, puutarhanhoidosta.

Ketola, Kaarina (2012): Ihmiseltä ihmiselle. Ikääntyneiden voimaanuttava ohjaus. Terveyden edistämisen koulutusohjelman opinnäytetyö. Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoito (ylempi AMK). Tampereen amk. (Linda Levine Madorin TTAP- menetelmästä)

Kirves, Meiju & Ruohorinne, Janette (2019): Asukaslähtöisen toiminnan kehittäminen. Opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajien koulutusohjelmassa.kansi.

Kivelä, Päivi & Seppänen, Tuija (2018): Kumppanuuspöytä kuntayhteisön vahvistajana. Ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta edistäviä käytäntöjä Keski-Suomessa. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry. www.kssotu.fi

Koivisto, Eeva-Marja (2013): Toimintakykyä edistävä asumisyhteisö ikäihmisten kuvaamana. Kuntoutusohjauksen ja –suunnittelun koulutusohjelma. Satakunnan amk.

Koivuniemi, Julia & Lankinen, Karita 20179. Yhteisöstä voimaa arkeen. Ryhmätoiminnan aloitus Lepolan Senioritaloilla. Opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulun sosionomin koulutusohjelmassa.

Korkalo, Tuija & Mustanoja, Minna (2012): Sosiokulttuurinen toiminta osaksi arkea. Keski-pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö. kansi.

Kuikka, Anu (2015): Etsivä vanhustyö meillä ja muualla. Raportti suomalaisista ja eurooppalaisista käytännöistä. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. Kirja kuvaa, mitä etsivä työ on, mikä lainsäädäntö siihen vaikuttaa ja esittelee eri hankkeissa toteutettua etsivää työtä ja sen organisointia sekä käytössä olevia menetelmiä. Kirjasta selviää etsivän vanhustyön hyötyjä ikääntyneille ja yhteiskunnalle sekä kehittämisajatuksia Suomessa.

Kuikka, Anu (2021): NESTORIT Käsikirja miesten ryhmien toimintaan. Elinvoimaa-toiminta. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Kukkamäki, Satu & Muilu, Katariina (2016): TULLAAN TUTUIKSI! Yhteisöllisyyteen kannustava toiminnallinen projekti ikääntyneistä koostuvalle ryhmälle. Opinnäytetyö Centria-ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelmassa.

Kuusisto, Terhi (2012): Aikamatolla taiteen poluille – sukupolvien välistä vuorovaikutusta perinnekerhossa. Opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelmassa / Lapsi-, nuoriso-, ja perhetyö. Työ kertoo perinnekerhosta, johon osallistuivat dementiapäiväklubin asiakkaat sekä 3-4-vuotiaista lapsista koostunut päiväkodin pienryhmä.

Kyllönen, Riina & Lipponen, Satu (2018): Muistisairaiden vanhusten viriketoiminta asumispalveluyksikössä. Opinnäytetyö Savonia ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Kämäräinen, Hanne; Farin, Katja & Luukkonen, Päivi (2012): ”YSTÄVYYS ON KALLEIN AARRE, SE EI SAMMU MILLOINKAAN”: Ystäväpiiri -ryhmätoiminta palvelutalossa asuvien ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin tukena. Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Laatikainen, Hanna & Laine, Emmi (2005): ”MUUT MUKAAN JA MINÄ SEKAAN ” Omaishoidossa olevien vanhusasiakkaiden kokemuksia Oivaklubi-toiminnasta. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulun diakonisen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelmassa.kansi.

Laine,Minna (2013): Mielen Voimaa. Logoterapeuttisia näkökulmia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Opas ikääntyville ihmisille. Ikäinstituutti.

Laine, Minna; Fried, Suvi; Heimonen, Sirkkaliisa & Kälkäinen, Salla (2014): Mielen hyvinvoinnin silta. Opas keskusteluryhmän ohjaajalle. Ikäinstituutti.

Lappi, Anu & Ylitalo, Kati (2014): Kartanonväen viriketoimintakansio. Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto.

Launiainen Helena (toim.), Arifullen Hämäläinen Ulla, Koskinen Sanna, Nevalainen Tomi, Pietilä Piia, Poutiainen Erja, Rosenvall Ari, Sarajuuri Jaana (2016): Eteenpäin elävä mieli – Muistiluuri-kehittämishankkeen loppuraportti. Muistikompassi -kuntoutusmalli lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille ja heidän läheisilleen: lähi- ja etäkuntoutuksesta sekä verkossa toimivasta Impulssi-hyvinvointisovelluksesta. Muistikompassin opas löytyy kohdasta B:39.

Lehtonen, Mirva & Rytky, Heidi (2007): Tiistairyhmä, jossa voi yksinäisyyteen käpertynyt ehkä oieta. Itsensä yksinäiseksi tunteville ikääntyneille tarkoitetun Ystäväpiiri – yhdessä elämyksiä arkeen -toiminnan pilottikokeilu Jyväskylässä. Toimintaterapian opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. kansi.

Lepistö, Minna; Koponen, Pia; Makkonen, Minttu-Maaria; Rignell, Jenna, Ia Tanskanen-Paavola,Tiina & Tervo, Timo(2015): Ilman heitä en olisi löytänyt tähän hetkeen. Taidelähtöiset ja toiminnalliset menetelmät identiteettityön ja osallisuuden tukena -oppimisopas ohjaajalle.

Leppihalme, Tiia (2012): Viriketoiminnan kartoitus dementiaryhmäkoti Annin kammarissa. Sosiaalialan koulutusohjelma. Laurea amk.

Liinamaa, Arja (2016): Ikäihmisten toimijuus ja vuorovaikutteinen televisio. Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston sosiaalityön maisteriohjelmassa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Tutkimuksessa ikäihmiset saivat älytelevision kokoisen, kosketusnäyttöruudulla käytettävän, nettiyhteydellä toimivan kaksisuuntaisen laitteen ja sen mukana usean palveluntuottajan tuottamaa ohjelmasisältöä sekä kuvapuhelinyhteyden. Käyttäjät voivat kokoontua virtuaalisesti videoyhteyden avulla tietyn teeman tai vapaan keskustelun merkeissä sekä soitella ilman erillistä maksua kahdenkeskisiä kuvapuheluja muiden palvelua käyttävien sekä omaistensa kesken. Vuorovaikutteinen televisio sisälsi myös virtuaalisia yhteyksiä esimerkiksi kotihoidon työntekijöiden ja ikäihmisten välille.

Litukka, Marika (2019): Mitä ikäihmiset kertovat palvelukeskusten kädentaitotoiminnan merkityksestä heidän hyvinvoinnilleen? Opinnäytetyö Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.kansi.

Luukkonen, Taru (2009): Hoitajien näkemys pitkäaikaishoidon osaston potilaiden henkisten ja sosiaalisten voimavarojen tukemisesta viriketoiminnan avulla osana sosiokulttuurisia työmuotoja. Opinnäytetyö Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Vanhustyön koulutusohjelmassa.

Lähde, Eija (2018): ”MITÄS MÄÄ TÄÄLLÄ TOTEUTTAISIN?” Sosiokulttuurinen toiminta osaksi Kanta-Hämeen ikäihmisten perhehoidon arkea. Opinnäytetyö Sosionomin koulutusohjelmassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytteeseen liittyy opas ikäihmisten perhehoidon käyttöön: Lähde, Eija (2018): MIELEN VIREYTTÄ.

Maaseudun sivistysliiton ja Eläkeliiton työryhmä (2012): Kastele kulttuurin kukkaa, opintokerhoaineisto paikalliseen kulttuuriin tutustuville kulttuurikerhoille.

kansi.Malkki, Lotta & Suhonen, Katja (2014): Viriketoiminta vanhustenhuollossa. Opinnäytetyö Savonia ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa.

Meriläinen, Maaret & Kangas, Minna (2014): Muistoista musiikiksi – osallistava ryhmämenetelmä muistisairaille ihmisille. Oulun seudun muistiyhdistys ry.

Mielonen, Katri (2016): ’Tavoitteena virikkeellinen arki’’ – Sävelsirkku -äänipalvelu vanhustyöntekijöiden apuvälineenä. Opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Mustonen, Outi & Murto, Jukka (2019): Vinkkejä taloyhtiön Kotikulmilla-toimintaan. Ikäinstituutti.

Mähönen, Jonna & Pekkarinen, Sanni (2013): Toimintakykyä ylläpitävä toimintatuokio muistisairaille villa Kallavedessä. Opinnäytetyö Savonia ammattikorkeakoulussa fysioterapian koulutusohjelmassa.

Niini Ella, Suutari Saini, Launiainen Helena (toim. 2017):kansi. Neuvokkaat naiset® -ryhmätoimintamallin käsikirja. Yhteisöllisen ryhmätoiminnan malli pienituloisuutta ja yksinäisyyttä kokevien ikääntyvien naisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Nyqvist, Leena (2019): Kokonainen elämä. Kulttuurisuunnitelman malli palvelutaloille. Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajan tutkinnossa.

Nyqvist, Seija (2012): ”Sais vain jonkun, jonka kanssa tyhjää lörpöttelisi”: Psykososiaaliseen toimintaan osallistumisen esteet ja mahdollisuudet masentuneella ikäihmisellä. Opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Oksanen, Sani & Seppälä, Terhi (2013): NÄPPÄRÄT MUMMOT. Harrasteryhmän merkitys sosiaaliseen aktiivisuuteen. Opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelmassa.
Ollanketo, Suvi (2011): Terveyttä ja hyvinvointia edistävää viriketoimintaa palvelutaloihin. Opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelmassa terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa.
Ollikainen, Kaisa (2009): Vereksiä ajatuksia. Hyvinvointia Iisalmen Ikäihmisille – toiminnan kehittäminen. Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö. Savonia amk.
Pajukoski, Sanna & Suikkola, Jonna (2019): Viriketoiminnan kehittäminen Puistolan senioriasumisyksikköön. Opinnäytetyö CENTRIA-ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelmassa. Opinnäytteen liitteenä kehittämistyön tuloksena syntynyt opas Puistolan virikevuosi
Paloranta, Netta & Tervamäki, Tiina (2011): Viriketoiminnan toteutuminen kanervakodon vanhainkodissa hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Satakunnan amk. Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto.
Panina, Niina & Peltonen, Jari (2016): Muistisairaan aktivointi kotiympäristössä. Opinnäytetyö toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa. Jamk. (Sisältää liikuntaa, käsillä tekemistä, laulamista, muistelua, eläimiä, kognitiivista harjoittelua)
Pasanen, Tony; Lampinen, Topias (2021): Montessoripedagogiikka ja toimintaterapia muistisairaiden kuntoutuksessa. Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa.
Peltonen, Kirsi (2019): ”Ei se kuitenkaan muista” – Muistolipas muistisairaiden ikäihmisten palvelukotiin viriketuokioiden ohjaamisen tueksi. Opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa.
Perttula, Elina (2011): Iloa ja kuntoa kulttuurista, kartoitus kulttuurin hyvinvointipalveluista Kaakkois-Suomessa. Socom, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Kaakkois-Suomen taidetoimikunta. Raportissa kartoitetaan kulttuuripalveluja, joita voidaan hyödyntää hyvinvointityössä.

Piekiäinen, Elina (2020): Viriketoimintaa asumisyksikköön: Viriketoiminnan kehittäminen VetreaElo Mariassa. Opinnäytetyö Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa. VetreaElo Maria on asumisyksikkö vammautuneille ja neurologisesti sairaille henkilöille. Opinnäyte selvitti asukkaiden toiveita viriketoiminnan suhteen ja siinä koottiin viriketoiminnan ohjevihkonen asumisyksikön työntekijöille.

Pikkarainen, Aila (2013): Gerontologisen kuntoutuksen käsikirja OSA 1, Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 159. Messuvihkon kansi.

Piri, Erkki; Palosaari, Markku; Kivikoski, Tuija; Nummela, Irene & Lindfors, Helena (2012): Muistisairaan messu – virikkeitä jumalanpalveluselämään muistisairaidenihmistenkanssa.

Pulkkinen, Heidi & Puttonen, Reetta (2010): Dementia, viriketoiminta ja kuntoutumista edistävä hoitotyö. Opetustapahtuma Saariston hoivakeskuksen hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa. Kuopio.

Puusaari, Riina (2008): Vanhainkodin piha-alueen kehittämissuunnitelma: Mannakoti, Nastola. Opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulun miljöösuunnittelun koulutusohjelmassa.kansi.

Rahikka, Anne & Tuormaa, Tuija (2019): Virkeyttä ja vireyttä eläkevuosiin – arvioiva SROI eläkeläisten ryhmätoiminnan vaikutuksista. Virkeyttä ja vireyttä kotikulmilla -hanke. Miina Sillanpään säätiön julkaisusarja B:45. Kun pitää arvioida ryhmätoiminnan kustannuksia ja vaikuttavuutta, tähän kirjaan kannattaa tutustua!

Ranta, Heidi (2014): Aistivirikkeet osana ikäihmisten kokemuksellisuutta. Opinnäyte Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajan koulutusohjelmaa. Työn lopussa on moniosainen harjoituspaketti.

Riekkinen, Mariya (2015): Vanhusten osallistaminen sosiaaliseen ja kulttuurielämään: kansi.kokemuksia palveluasumisesta. Tutkimus ihmisoikeuksien näkökulmasta vanhusten osallisuudesta palvelukotinsa tai asumisyksikkönsä sosiaaliseen ja kulttuurielämään. Turun kaupungin Kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsauksia 4a/2015.

Riekkinen-Tuovinen, Sointu (2018): Sosiokulttuurista vanhustyötä paikantamassa. Tutkimus erilaisissa vanhusten asumisympäristöissä. Dissertations in Social Sciences and Business Studies. Publications of the University of Eastern Finland. Kuopio 2018. Väitöskirja.

Rosenlöf, Anna-Mari(2016): Elämä pitkä, taide lyhyt? Ikäihmisten kulttuuripalveluiden rahoitus Helsingissä. Helsingin kulttuurikeskus.

Routi, Roosa-Maria (2018): Aktiviteettipaketti intervalliasiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi vanhainkodissa. Opinnäyte hoitotyön koulutusohjelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Ryönänkoski, Minna & Hocksell, Fanni (2013): Viriketoiminnan toteutumista estävät ja edistävät tekijät muistisairaiden pitkäaikaishoidossa – kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa (AMK)kansi.

SaKaste-työryhmä (2013): Saamelaisen vanhustyön työkalupakki.Opas antaa kulttuuriymmärrystä ja käytännön ohjeita, miten henkilöstö voi auttaa iäkästä muistisairasta vanhuspalvelujen asiakasta säilyttämään ja ylläpitämään omaa kulttuuriaan ja identiteettiään. Ohjeet ovat sovellettavissa hyvin muihinkin kuin saamelaisiin.

Salon muistiyhdistys (2013): Kulttuurin keinoin muistisairauden haasteita päin – tukea muistisairaan elämänhallintaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Projektiraportti 33 sivua.

Santa, Taru & Venäläinen, Hanne (2013): ”Uusia juttuja, siinäpä se tärkein onkin!” Sosiokulttuurisen toiminnan kehittäminen Pappilanpuiston palvelutalossa. Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Savola, Sari & Hakkinen, Henna (2012): Jumpataan yhdessä. Tuolijumppavideo tuottaminen ikäihmisille. Vaasan ammattikorkeakoulu.kansi

Seppänen, Päivimaria (2006): Hyvää oloa vanhainkotiin arjen pienillä kulttuuriteoilla. Sosiologian pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella Kulttuuripolitiikan koulutusohjelmassa.

Sevón, Erja & Haapakorva, Mia (2014): Viriketoimintamallit muistisairaan ikäihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Opinnäytetyö Lapin Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan koulutuksessa sekä Diakonia Ammattikorkeakoulun Sosionomi/diakonin koulutuksessa.

Siponkoski, Silva (2017): Toimijuutta ja persoonaa tuetaan tiedolla, ei sattumalla. RAI-LTC tietokannan hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön suunnittelussa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, minkälaista tietoa RAI-LTC järjestelmästä voidaan löytää kulttuurisen vanhustyön suunnittelun tueksi ja miten löydettyä tietoa voidaan käyttää.Korttien kansi.

Starck Heli, Holmi Markku & Karvinen Elina (2016): Luontoelämyspolku – ohjaajan opas.
Tulosta kortit (42kpl), joiden tehtävät kehittävät voimaa ja tasapainoa, lisäävät liikkuvuutta, herättelevät aisteja sekä virittelevät muisteluun ja tarinointiin. Ikäinstituutti.kansi.

Stenberg, Taina (2015): Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Ikäinstituutti.

Strandman-Suontausta, Pia (2013): Vapautta vai vaikuttavuutta? Kuvataiteeseen perustuva palvelu hoitolaitosyhteisölle. Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella tehty väitöskirja.

Syväntö, Vuokko (2018): Sosiokulttuurinen kuntoutus vanhustyössä. Tutkimus oppikirjan perusteista ja keskeisistä sisällöistä. Opinnäyte Hämeen Aammattikorkeakoulussa (YAMK); Kulttuuri ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä.

Särkämö, Teppo; Laitinen, Sari; Numminen, Ava; Tervaniemi, Mari; Kurki, Merja & Rantanen, Pekka (2011): Muistaakseni laulan: musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Miina Sillanpään säätiö.

TAIKU-työryhmä: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010–2014. Väliraportti. Lisätietoja www.taiku.fi.

Taipalus, Tiina & Vallejo Medina, Teresa (2009): Dementoituneen fysioterapia ja fyysistä toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä liikunta. Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelmassa. Harjoitusohjelmat sivut 50 – 67.

kansi.Taponen, Tiina; Lappalainen, Sari & Hämäläinen, Olga (2018): Viriketoiminta muistisairaiden kuntouttavassa päivätoiminnassa. Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulun terveydenhoitajan koulutusohjelmassa.

Taskinen, Sirkku (2016): ME yhdessä toimijat. Ikääntyneen välittävä verkosto palvelutoiminnan rinnalla. Etsiväpiirit-projekti MEREO / Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry
Tuomikoski, Annukka; Parisod, Heidi; Oikarainen, Ashlee; Siltanen, Hannele & Holopainen, Arja (2019): Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen – Raportti järjestelmällisten katsausten katsauksesta. Muistiliiton julkaisusarja 1/2019. Raportin mukaan tutkimusnäyttö tukee kognitiivisten menetelmien käyttöä yhdistettynä muihin lääkkeettömiin menetelmiin, kuten kuntopyöräilyyn, musiikkiin, luoviin harjoitteisiin ja puutarhanhoitoon, sekä liikuntaa itsessään muistisairaiden päivittäisistä toiminnoista selviytymisen tukemisessa. Positiivista näyttöä on myös muistisairaalle ja omaiselle yhdessä parina kohdistetuista menetelmistä muistisairaan päivittäisistä toiminnoista selviytymisen tukemisessa. Tutkimusnäytön perusteella lääkkeettömiä menetelmiä voidaan pitää turvallisina menetelminä tukea muistisairaan päivittäisistä toiminnoista selviytymistä.

Tähti, Taru; Kaartokallio, Heidi & Pitkänen, Maritta (2013): Kulttuurikuntouttajat. Raportti hankkeesta, jossa sosiaali- ja terveysalan työntekijöille järjestettiin koulutusta taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksista hoitotyössä. Työntekijät löysivät uudenlaista intoa, luovuutta ja yhdessä tekemiseen perustuvaan työotetta.

Varho, Jenni & Lehtovirta, Mauri (toim. 2010): Taidetta ikä kaikki – Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä. Helsingin kulttuurikeskus.

Viklund, Saara (2016): Ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa: Toimintatuokiokansio hoivakodin hoitajien käyttöön. Opinnäytetyö KYAMK:n Vanhustyön koulutusohjelmassa.

Vilpas, Beeda (2019): Ikääntyneiden viriketoiminnan toteutuminen palvelukodissa. Opinnäytetyö Vaasan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Virtanen, Tuija & Rautio, Mari (2009): Elämänmakua Veturissa: Yhteisölliset ja osallisuutta lisäävät toimintatuokiot vanhustyössä. Opinnäyte Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelmassa.

Vuorikoski, Johanna (2013): Elämän makuista elämää hoitolaitoksen arkeen – Hoitohenkilökunnan kokemukset kulttuurin ja taiteen käytöstä muistisairaan hoitotyössä. Opinnäyte Hämeen ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa.

Vuorinen, Johanna (2012): Ikäpolvien kanssakäyminen hoivakodissa. Pro gradu -tutkielmaHelsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiaalityön alalla. Kirjassa tarkastellaan hoitokodin asukkaiden ja päiväkodin lasten yhteisiä lauluhetkiä,juhlia ja muita tapahtumiasekäniiden organisointia ja vaikutuksia.

Ne kirjat, jotka on saatu tallentaa Vahvikkeen sisälle, löytyvät Kirjaesittelystä – nappula vasemmassa reunassa.